Meistä

Olemme käynnistäneet valtakunnallisen nimienkeräyskampanjan, jonka kautta vetoamme maamme kauniiden metsien puolesta. Nimienkeräys käynnistyi 1.1.2015. Kansalaisadressin kerääminen on osa usean luonnonsuojelujärjestön yhteistä metsävetoomuskampanjaa. Haluamme tuoda kampanjan kautta esille Etelä- ja Lounais-Kainuun, Pohjanmaan sekä Lounais-Lapin metsien suojelun tilan, joka on mielestämme täysin riittämätöntä. Kyseisillä alueilla keskimäärin ainoastaan kaksi prosenttia koko metsäalasta on suojelun piirissä. Eteläisimmässä Suomessa koko metsäalasta on suojelun piirissä ainoastaan yksi prosentti. Suojeluasteen ollessa näin alhainen metsäluonnon monimuotoisuutta ei kyetä säilyttämään.

Metsäalan kokonaispinta-alasta vähintään kymmenen prosenttia tulisi olla suojeltua. Luonnonsuojelujärjestöt ovatkin esittäneet metsien suojelutason nostamista tuohon kymmeneen prosenttiin jo pitkään. Nyt kerättävän kansalaisvetoomuksen avulla halutaan saada kuuluville suomalaisten mielipide metsien suojelua kohtaan. Suomalaisten on todettu suhtautuvan asiaan myönteisesti ja mielipidetutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että metsiä pitäisi suojella nykyistä enemmän.

Pyrimme tuomaan kampanjassamme esille, että Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän eläimille ja kasveille omistettuja luonnollisia metsiä. Samalla vaadimme ihmisille oikeutta virkistäytymiseen luonnonmukaisissa metsissä; kansallispuistot ja muut suojelualueet tarjoavat merkittäviä virkistysmahdollisuuksia. Suuria suojelualueita tarvitaan erityisesti maamme eteläosassa, jossa suojelualueet ovat erityisen merkittäviä sekä virkistyskäytön että luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Mielipidetutkimus osoittaa että melkein kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi, että alle 50 kilometrin päässä hänen kodistaan olisi luonnontilaista metsää.

Jos olet huolissasi Suomen metsien suojelun tämän hetkisestä tilasta, voit allekirjoittaa vetoomuksen 31.12.2015 mennessä. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle tammikuussa 2016. Vetoomuskampanja on Suomen luontointoilijoiden liiton, Suomalaisten havumetsien suojelijoiden liiton, Liito-oravaliiton sekä Suomen luonnon ystävät ry:n yhteishanke. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Marja Koivu. Hanketta varten kootun metsäryhmän puheenjohtajana toimii Pilvi Pouta Suomen luonnon ystävät ry:sta, metsäasiantuntijana Sini Tiainen Suomalaisten havumetsien suojelijoiden liitosta, Lintujen elämänkaaren asiantuntijana toimii Markus Sinisiipi Suomen luontointoilijoiden liitosta, metsävastaavana toimii Katariina Kuusi Suomalaisten havumetsien suojelijoiden liitosta sekä kampanjavastaavana Leo Kanerva Liito-oravaliitosta.

Miksi metsien suojelu on tärkeää?

Monelle tulee varmastikin yllätyksenä, että luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu yli 1400 uhanlaista lajia Suomessa! Tässä yhteydessä uhanalaisuus tarkoittaa sitä, että lajin säilyminen on vaarantunut Suomessa. Näistä uhanalaisista lajeista 680 on vielä erityistä suojelua vaativia, mikä tarkoittaa sitä, ettei lajin esiintymispaikkaa saa hävittää tai heikentää. Eräiden arvioiden mukaan jopa joka kymmenes Suomen kaikista arviointiin osallistuneista lajeista on uhanalainen. Tarvittaessa ympärisöministeriö laatii erityisesti suojeltavalle lajille suojeluohjelman, jossa esitellään kyseisen lajin tunnetut esiintymät sekä esiintymien kehityssuunta. Suojeluohjelmassa annetaan myös suosituksia sekä lajin elinympäristöjen että lajin itsensä säilyttämiseksi. Suojeluohjelmia on tähän mennessä tehty kuitenkin ainoastaan noin sadalle lajille, minkä vuoksi on erityisen tärkeää, että metsien suojelua lisätään.

Hyvä uutinen on se, että kaikkien uhanalaisten lajien tilanne ei ole suinkaan vuosien saatossa huonontunut, vaan osalla lajeista tilanteen arvioidaan jopa parantuneen. Tähän ovat vaikuttaneet suurelta osin kyseisen lajin kohdennetut suojelutoimet sekä kyseisen lajin elinympäristöön kohdistetut suojelutoimet.

Suurin osa uhanalaisista lajeista (lähes 40 %) elää ensisijaisesti metsissä, minkä vuoksi juuri metsien suojelu on erityisen tärkeää. Myös hävinneiden lajien kohdalla metsälajit korostuvat; niitä on tutkimusten mukaan 32,5 % kaikista hävinneistä lajeista, joskin perinneympäristöjen sekä muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen osuus oli hävinneiden lajien osalta vielä metsälajejakin suurempi eli 36,7 %. Hävinneistä lajeista 11,1% on tutkimusten mukaan rannoilla eläneitä lajeja.

Etelä-Suomi painottuu uhanalaisten ja muiden punaisella listalla esiintyvien lajien kohdalla, minkä vuoksi metsien suojelutoimienkin tulisi painottua Etelä-Suomeen. Etelä-Suomen heikkoon tilanteeseen on vaikuttanut esimerkiksi alueeseen kohdistuneet käyttöpaineet. Tästä syystä Etelä-Suomen suojelualueetkin ovat suurelta osin pieniä ja tyypillisesti toisistaan eristäytyneitä. Tämä lisää lajiston köyhtymistä edelleenkin myös suojelualueilla. Lajistollinen monimuotoisuus vähenee siirryttäessä etelästä pohjoiseen lähes kaikkien eliöryhmien osalta. 82% uhanalaisista metsälajeista elää vanhoissa lehdoissa ja kangasmetsissä, joten juuri tällaisten metsien suojelun tulisi olla ensisijaista. Uhanalaisia lajeja esiintyy eniten sienten ja selkärangattomien ryhmissä.

Haluamme kiittää myös sponsoriamme Pikalainaa24.fi heidän antamastaan panoksesta näiden sivujen ylläpitämiseksi!